”Vain yksi on ensimmäinen "
Hovawartnarttu
Hovagenus Benefica
14.12.1996- 19.8.2007
Kasv. Jyrki Kankare, Espoo
Om. Laura Heinonen
Rakkaalle ensimmäiselle koiralleni, Minnille:
Odotin omaa koiraa 20 pitkää vuotta ja olin onneni kukkuloilla, kun viimein sain kantaa pienen ikioman koiranpennun kotiin. Minni oli vilkas ja rasavilli pentu, eikä päästänyt nuoruusvuosinaan minua helpolla. Energiaa purettiin haku- ja tottistreeneissä sekä pitkillä metsälenkeillä. Mökkimme Hämeessä on ollut aina Minnille kuin toinen koti, se vietti siellä lukuisia viikonloppuja ja lomia minun tai vanhempieni kanssa. Myös isälle ja äidille Minni oli hyvin tärkeä, ensimmäinen ”koiralapsenlapsi”!
Minnin kautta pääsin sisään koiramaailmaan ja kaikki harrastukset, näyttelyt ja samanhenkiset koiraihmiset tulivat tutuiksi. Minnin myötä koirista tuli elämäntapani ja keskeisin elämänsisältöni. Minni on ollut monessa elämäni vaiheessa mukana, aina opiskeluajoista työelämään asti. Olemme asuneet useassa asunnossa, kunnes onneksemme muutimme lopulta omakotitaloon maalle, jossa Minni sai viettää elämänsä viimeiset kuukaudet.
Minni oli aina ystävällinen kaikille, rakasti lapsia ja toimi myös kaverikoirana monen vanhuksen ilona. Minni usein hakeutui rapsutettavaksi, nojasi jalkaani vasten ja katsoi tummilla silmillään suoraan sydämeen. Minni oli tukeni ja turvani, toi lohtua suruihin ja iloa päiviini.
Minni sai elää pitkän ja onnellisen elämän, jonka olisin toivonut jatkuvan vielä paljon pidempään. Viimeisen vuoden aikana Minnillä alkoi kuitenkin esiintyä käytöshäiriöitä, stressiä sekä aggressiivisuutta perheemme muita koiria kohtaan. Fyysisesti Minni oli loppuun asti hyvässä kunnossa ja osallistui pitkälle metsälenkille vielä viimeisenä päivänään.
Elämässä pitää osata tehdä päätöksiä, vaikka ne ovatkin kivuliaita ja lähes sietämättömiä kestää. Minni lähetettiin kyynelten saattelemana koirien taivaaseen elokuussa 2007.
Minulla on sinua Minni niin ikävä. Kiitos kaikesta siitä mitä toit minun ja muiden elämään näiden 11 vuoden aikana. Aika ajoin suru yrittää musertaa minut allensa mutta toisaalta mieleen tulee myös ne monet onnen hetket, jotka sain kanssasi jakaa. Olet minulle korvaamaton, veit osan sydäntäni mukanasi.
Voi hyvin koirien taivaassa, rakas Minnikultani.
Laura
Airedalenterrieri uros
FIN MVA BH
Big Lady’s Peppery Rum
6.1.2004-29.6.2010
Kasvattaja: Pirjo Hjelm, Kerava
Omistaja: Laura Heinonen
Rommi oli kovan onnen lapsi, joka ihan pienestä asti joutui kärsimään monenlaisista sairauksista. Pentuna koiralla oli panosteitis ja voimakkaita allergiaoireita, 3- vuotiaasta eteenpäin vaivasi nivelrikko sekä lonkissa että kyynärissä. Näistä huolimatta Rommi pystyi harrastamaan jonkin verran, sai tokossa alokasluokasta ykköstuloksen, suoritti BH-kokeen ja nousi ensimmäisenä airedalenterrierinä Suomessa MeJä-kokeissa voittajaluokkaan.
Kesällä 2010 Rommin kivut lisääntyivät ja oli aika päästää uskollinen ystävä koirien taivaaseen.
Nyt tiedän, että sinulla on hyvä olla mutta ikävä on silti valtava. Mamman oma nappinenä.
Voi hyvin rakas pieni poikani.
Laura
|
